Friday, November 18, 2011

Cabo Verde - No Stress

Luulen Cap Verden Sal-saaren olevan meidän kaikista matkakohteista ainoa josta olemme todenneet, että sinne ei ehkä koskaan kannata palata. Näin siis noin 3 vuotta sitten ja täällä sitä taas ollaan. Kaipasimme viikoksi lämpöä, tuulta ja mahdollisimman vähän aikaeroa -helpoutta. Paikkoja ei näillä kriteereillä ole monta. Tällä hetkellä voi vain todeta, että toisto ei kaduta tippaakaan. Päinvastoin pelkkää mahtavuutta!
Edellisellä reissulla emme käyneet kitesurffareiden Shark Beach -nimisellä rannalla. Kuulimme silloin muilta, että rannan sijainti on hankala, aallot suuria ja paikka muutenkin kehno ilman minkäänlaisia palveluja. Nyt päätimme tehdä oman päätelmämme ja onneksi teimme! Ranta on upea! Vesi kirkasta ja turkoosia, tuuli jopa tasaista ja aallokko mitä hienoin meidänkin tasoisille vetäjille. Kaiken kukkuraksi on rannalle helppo saada kyyti muutamalla eurolla ja paikan päällä voi pienestä "rantabaarista" ostaa vettä ja olutta. Tästä tietenkin voi ymmärtää, että laji on kokenut aikamoisen kasvun saarella, mutta ei vielä liikuta poskettomissa mittasuhteissa. Rannalla liikkuu sen verran harrastajia, että lähes kaikkien kanssa kerkeäisi juttelemaan jos haluaisi. Porukka on iloista ja auttavaista -paikalliset ja turistit hyvin sekoittuen.


Ensimmäisen päivän surfin paras saldo oli paitsi suunnaton hyvä fiilis niin myös upea luontoelämys. Olin pariin kertaan ohittanut jännän muotoisia varjoja ja kerennyt miettimään niitä kunnes yksi pongahti pintaan. Kilpikonna! Niitä oli paljon! Isoja kilpikonnia jotka rauhallisesti sukelsivat kun osuin kohdalle. Konnat tuntuivat mukavan sympaattisilta sillä rannan nimi Shark Beach oli kyllä saanut mielikuvituksen laukkaamaan kerran jos toisenkin.







Kun omat surffit on vetänyt ja kroppa on mukavan kipeä ja raukea niin voi rannalla vain istua ja ihailla paikallisten menoa. Tyypit vetävät uskomattoman rennolla tyylillä strapless laikkareillaan ja vaikuttavat lautoihinsa liimatuilta. Jos suomalaiset lapset saavat murtsikkasukset jalkaansa heti kun oppivat kävelemään niin tällä heitetään aallokkoon laikkari kainalossa. Ilmankos täällä kasvaa Mintoja ja meillä karpaaseja. Nyt me pakataan kamat kasaan ja suunnataan rannalle. Tällä kertaa otetaan ruuvari mukaan ja irrotetaan meidän laikkarista takajalan sträpi. Aina voi yrittää ja jostain on aloitettava. Here we come!