Syksyn HotSpots

Upeasta kesästä ei ole paha siirtyä mahtavaan syksyyn. Tuulta, aurinko ja suht lämpöstä vettä on riittänyt Suomen salaisissa ja julkisissa spoteissa.

Näin käy kun harrastaa luonnon helmassa. Kitekavereiden mobiilin kohtalo. It grows on you...

Little Prince among Princesses (20.-22.8)

Musti on Musti ja Manu on Manu

Olen kuullut ihmisistä jotka aina nimeävät koiransa samalla tavalla. Purjeveneitäkin näytetään nimeävän tyyliin Viola, Viola II, Viola III. Meillä on Manu -uusi, päivitetty Manu, mutta yhä vaan Manu.
Kesän reissu oli mitä mahtavin ja se jätti meihin loputtoman matkahimon. Jotta reissut jatkossakin olisivat yhtä mielekkäitä oli vanhasta ja rakkaasta Surffimobiili-Manusta luovuttava. Tilan puute oli suurin kompastuskohta. Aurinkoisilla keleillä kukaan ei kaipaa sisätiloihin, mutta kamppeitten siirtäminen joka pysähdyksellä ulos, alas ja ylös rupesi rassaamaan. Haikeina ja hölmön innostuneina vaihdoimme Vanhan Manun uuteen.

Viime viikonloppu oli uutukaisen neitsytmatka. Nautimme Hangon Tulliniemen rannassa viikonlopun ja tutustuimme toisiimme. Surffattaavaa keliä riitti vain perjantaille, mutta lauantain opiskelimme eloa uudessa Arkissa. Tilaa oli ja tunnelmaakin. Kaikki tuntui toimivan ja listasimme hankintoja joita on tehtävä jotta Manu olisi ihan timmissään. Päällimmäiseksi listalle tekisi mieli kirjoittaa lauttaliput Eurooppaan. Olisi vielä niin monta paikkaa surffattavana...

Viimeistä viedään 9.-10.7.10

Jossain vaiheessa loma tuntui loputtoman pitkältä, lähes ikuiselta olotilalta. Vaan ei ole. Jos matkan varrella ollaan koettu paljon mukavaa niin saatiin ihan loppuunkin kermainen kuorrutus. Löysimme sattuman kaupalla Rostockin lähistöltä surffirannan ja nurmikentän joka toimi caravanparkkiksena. Yöpyminen maksoi parkkimittarin maksun verran -7 euroa. Paikka kaunis kuin Eloveena mainos. Ja vaikka tällä alueella ei termisiä tuulia normisti ole niin näillä lämpötiloilla sellainen illaksi kehittyi ja jopa viimeiset reissun surffit saatiin vedettyä flätissä matalassa pohjukassa.

Rostockin satamaan saavuttiin erittäin helteisissä tunnelmissa. 37 astetta varjossa teki tiukkaa. Viimeinen piknik varjossa ennen laivaan menoa. Nautintoa loppuun asti. Hekumoitiin laivahytin ilmasoinnista ja suihkusta. Reissu on ollut mahtava. Varmasti meidän yhteiselämän paras. Näitä lisää!

Saksassa Espanjaa päin

Langaton ei tarkoita mutkaton. Leirintäalueella taas ja jalkapalloa seurataan netin välityksellä. Yhteys ei todellakaan ole johdonmukainen ja yllä alueen joka kolkkaan. Läppärin kanssa suhattu edes takas ja haettu parasta yhteyttä. Oma nurkka löytyi. Ei ihan meidän auton vierestä, mutta väliäkö tuolla. Aurinko siihen kolkkaan laski kauniisti.

Potkun voimaa

Moottorin murinaa, vauhtia ja tiukkoja tilanteita on tähän päivään mahtunut. Vaaraa ei niinkään, mutta kaunista hameväkeä kuitenkin. Sveitsin Murtenissa on tämän viikonlopun ajan Wake&Jam -tapahtuma. Koko suuri ranta-alue on aidattu tapahtumalle ja sen sekalaiselle häppeningille. Festarifiilistä, markkinatunnelmaa ja taivaalta porottava aurinko. Kiva combo jossa me viihdyimme monen monta tuntia.

Tapahtumaan mennessä sai Noah uuden menopelin. Punaisen potkuauton. Yhtä suurta onnellista hymyä on pikkuinen levitellyt ympäristöönsä uutukaisensa selästä. Ja ilmeisen toimiva homma sillä niin suoraan kävi eräs parivuotias neitokainen pikkumiestämme pussaamaan. Eräs isompi mies totesi sivusta seuranneena: Mä haluan kans punasen avoauto!

Erämaasta huuto kantautuu

 Vaan netti ei sinne kantaudu. Blogi ollut pimennossa ja me mukavassa mediattomassa tilassa. Meidän oma pikku punaniska on juossut rantadyyneillä kilometrejä ja me vastaavasti kulutettu laudanpohjia meressä. Kaikki ollaan opittu uutta ja nautittu olemisesta ilman minkäänlaista pakkoa. Kymmenen päivää rannalla takana. Neljä loistavaa surffipäivää, kaksi tuuletonta ja loput hyviä ja kevyen leppoisia ajopäiviä.

 Viimeiset pari päivää olivat lähes tuskaisia. Lämpötila nousi päivisin pitkälti yli 30 asteen ja laski keksiyön muutamaksi tunniksi vajaaseen 25. Lämmön plussaa on ollut iltapäivän tasaiset termiset tuulet ja miinukset hyttysillä maustetut tukalan kuumat yöt. Mutta kuten aina Beauducista lähtiessä meidät valtaa sama tunne, pidemmäksi aikaa olisi voinut jäädä. Jotain jäi vielä surffaamatta ja kokematta tosin samalla emme malta olla vastaamatta sivilisaation kutsuun. Hiekaton sänky ja lämmin suihku on poikaa. Vielä Ranskassa, mutta jo tänään Sveitsin maalla.

Varpaat Välimeressä

Perillä ollaan -uskomatonta ja niin ihanaa. Alku oli hiukan tiukka. Ihan jo vain olosuhteiden ja tilojen suhteen. Oltiin onnistuttu sopimaan treffit suomalaisen Viima-teamin kanssa ja suostuteltua heidät meidän kanssamme Beauducin rannalle. Rannalle pääsy vaatii kuitenkin melkoisen Paris-Dakar -tyylisen ajoetapin ja meitä huoletti miten heidän huumori kestäisi. Loistavasti meni ja heidän menopeli sai uskottavan kurakasteen.
Tilojen suhteen oli tiukkaa sillä tuuli oli ensimmäiset päivät niin kovaa ettei meillä ollut mahdollisuutta pystyttää automme eteen lisätilaksi telttaa. Noah viihtyi nafteissa sisätiloissa sillä heti pikkumiehen poistuessa ulos metriä edemmäksi autosta tuuli iski mieheen sähköaidan lailla ja pikkuinen kiepahti kiireellä takasin. Toimiva paimen. Lienee turha mainita että näinä päivinä surffasimme erittäin kiitollisina.
Nyttemin on tuuli keventynyt. Surffailut ovat mukavaa fiilistelyä ja Noahn reviiri on laajentunut. Dyyni telttamme edustalla on nautinnollinen hiekkalaatikko ja elämä mukavaa hengailua. Hiukan huolestuttaa miten vaativaksi taaperoksi pieni kasvaa kun syö joka ruokailun ulkona merinäköalasta nauttien ja leikkii loputtomassa hiekkadyynissä. Tämä Lorenz of Arabia ei ehkä ymmärrä elokuussa alkavan päiväkodin hiekkalaatikon laitojen ideaa.